Puolikas sateenkaari

Huh, mikä juhannus! Olin kaverin mökillä juhlissa perjantaista sunnuntaihin. Vieraita oli varmaan 40 ja osa ei nukkunut ollenkaan. Minä tietenkin nukuin, mutta menin nukkumaan vasta kolmen-neljän aikaan. Ja kun mökillä ollaan porukalla (osa nukkui teltoissa), ei tietenkään voi nukkua kovinkaan pitkään. Ensimmäiset aamuvirkuthan heräävät siihen aikaan, kun viimeiset laittavat nukkumaan. Nyt väsyttää siis aika paljon. En ollut ainoa, joka oli raskaana siellä. Oli huvittavaa, kun minua selvästi nuorempi nainen, jonka raskaus oli selvästi pari kuukautta mua jäljessä, tuli selittämään, kuinka olen hänen esikuvansa. Hänen mielestään oli niin hienoa, että jaksoin olla juhlissa yhä (laskettuun aikaan on kuitenkin vielä melkein kolme kuukautta!) ja jaksoin vielä valvoakin. Miten tuollaiseen pitäisi reagoida? Hymyilin ja kiitin. Ei minulla ollut mitään ongelmaa valvomisessa. Ja missä sitä olisi pitänyt sitten olla? Kotona yksin? Mutta nyt tosiaan väsyttää, vaikka otin päiväunetkin, kun t

Olen ollut sinkku jo kauan. Kun näen kivannäköisen miehen, tarkistan heti, onko hänellä sormusta. Olin viikonloppuna Helsingissä ja näin kauheasti komeita miehiä. Ne kaivautuvat jostain esiin aina kesän alussa. Missäköhän ne viettävät talvet? Hymyilin miehille, mutta en saanut oikein vastakaikua. Tajusin kyllä syyn. Olin unohtanut taas hetkeksi olevani raskaana. Eihän kukaan ala raskaana olevan naisen kanssa flirttailla. Taitaa mennä aika kauan, ennen kuin miehet taas hymyilevät minulle takaisin. Olen aina ollut kehno sinkkuudessa. En osaa iskeä miehiä, olen melko huono flirttailemaan ja harvoin edes kiinnostun kunnolla kenestäkään. Enkä todellakaan harrasta yhden illan suhteita. Ajatus seksistä miehen kanssa, joka minua ei kiinnosta, tuntuu ällöttävältä. Saatan siis välillä olla pitkiäkin aikoja ilman kosketusta. Olen huomannut, että kaikkeen tottuu. Myös siihen, että elämästä puuttuu kosketus, hellyys ja seksi. Onhan se surullista, että niitä ei ole, mutta onneksi se ei tosiaan h